Atlas-vuoristosta aavikolle – siskosten huikea retki Marokon erämaahan

Atlas-vuoristossa katselen erämaata. Muhkuraiset tiet kiemurtelevat vuoren rinteillä ja ruskea, kivinen maisema jatkuu äärettömiin. Välillä auton ikkunasta näkyy alkeellisia kyliä, joiden yksitoikkoiset talot sulautuvat maisemaan niin, että niitä ei aina meinaa huomata. Vain värikkäät tekstiilit pistävät silmään.

Tien mutkat vellovat kroppaa edes takaisin. Ajamme tiellä, joka kuskin mukaan tunnetaan Marokon vaarallisimpina onnettomuustilastojen perusteella. Pysähdymme katsomaan maisemaa ja ottamaan kuvia sen korkeimpaan paikkaan 2260 metrin korkeuteen. Maisema on huikea.

Atlas-vuoristo
Atlas-vuoristo on vielä vehreämpää Marrakechin lähellä.
Atlas-vuoristo
Atlas-vuoristo muuttuu ajoreitillä yhä karummaksi.
Atlas-vuoristo
Poseeraamassa tien korkeimmalla paikalla 2260 metrin korkeudessa Atlas-vuoristossa.
Atlas-vuoristo
Askeettiset kylät tuskin erottuvat vuoren rinteiltä.

Matkalla pysähdymme Ait bin Haddoussa keitaalla (lue erillinen postaus tästä!), jonka alkeellisilla kujilla on kuvattu monta tuttua elokuvaa ja tv-sarjaa Game of Thronesista Babeliin ja Indiana Jonesiin. Ilma on kuumaa ja raskasta. Hiekka pyörii niin kengissä kuin sieraimissa – ja kyllä, Unescon maailman perintökohde on kaiken sen hikoilun arvoinen.

Atlas-vuoristo
Atlas-vuoriston karu erämaa vuorten laelta.
Ait bin Haddou
Pysähdys Ait Ben Haddoun legendaarisella vanhalla keitaalla.
Ait Bin Haddou
Keidaskaupungissa on kuvattu lukuisia tuttuja elokuvia, kuten Babelia, Mummya, Gladiaattori ja Star Wars -trilogiaa. Annabella Kiviniemi

Matka Algerian rajalle Marrakechista kestää koko päivän ja opittua tulee, miten liioittelu kuuluu maan kulttuuriin. Vaikka meille sanottiin, että matka kestäisi nelisen tuntia, oikeasti ajomatka vuoristossa vie jo seitsemättä. Lohkaisuja tulee kerta toisensa jälkeen.

-Kameli voi elää puoli vuotta ilman vettä, kuljettajamme sanoo. Arvaapa siitä, onko se totta vai ei.

Quarrazate
Erämaa on kaunis mutta hyvin kuuma kirkkaana kevätpäivänä. Annabella Kiviniemi
Quarrazate
Matkan varrella pysähdyimme katsomaan upeaa kanjonia keskelle ei mitään.

Yöksi aavikolle

Illan suussa nousemme kameleiden kyytiin Zagoran aavikon rajalla – vihdoin. Eläinten varjot pitenevät keltaisella hiekalla, ja ratsastamme auringonlaskun kajossa berber-heimon isännöimää leiriä kohti. Tulen ajatelleeksi, miten hassua on, että en ole koskaan kunnolla ratsastanut hevosella – nyt kamelilla kylläkin. Kyyti on nykivää ja hassusti keinuvaista.

Sitten saavumme leiriin. Keskellä aluetta on ihana sohvaryhmä, jonka ympärillä roikkuu lyhtyjä. Meille tarjotaan marokon viskiä eli minttuteetä. Paikallisen tavan mukana sokeria on laitettu hieman vähemmän illalla, jotta vaikutus ei olisi niin piristävä. Paikalle on saapunut muutamia muita seurueita, joiden kanssa syömme illallista. Illallisen jälkeen berber-heimon pojat alkavat soittaa ja jammailemme tähtitaivaan alla. He tarjoavat rumpua meillekin. Siskoni ottaa sen ja saa heti rytmistä kiinni.

Zagora
Lähellä Algerian rajaa nousemme kameleiden kyytiin ratsastaaksemme yöksi telttaleiriin. Kasvojen suojana huivit berber-heimon tyyliin.
Zagora
Varjot pitenevät illan hämärtyessä, kun lähdemme liikkelle kameleilla.

Illalla meitä odottaa simppeli kolmen hengen teltta. On jännä mennä nukkumaan aavikolla kaukana Algerian rajalla, Zagoran aavikolla. Ennen reissua jotkut tutut kyseenalaistivat aavikkoretken turvallisuuden, mutta voisiko suloisempaa lintukotoa olla kuin pieni telttakylä keskellä ei mitään?

Yhtäkkiä siskoni heräävät outoon rapinaan ja yritämme jäljittää syytä taskulamppujen avulla. Teltassa rapistelee ilmeisesti joku eläin. En jaksaisi keskeyttää muutenkin lyhyiksi jääviä yöunia, mutta ajatus tuntemattomasta elukasta on kestämätön. Kännykän taskulamput halkovat telttaa ja lopulta syypääksi paljastuu hiiri, joka maiskuttelee tyytyväisenä lattialle unohtuneen sipsipussin sisältöjä. Sehän on vain hiiri! Olkoon. Päät tyynyyn ja unta palloon.

Zagora
Ratsastimme viettämään yön berber-heimon isännöimälle leirille.

Tagine
Herkullinen tagine kefta -annos matkan varrelta. Lihapullia paikalliseen tapaan padassa.

Reissun parhaat kuvat elokuvastudiolla?

Aamulla kevyt hiekkamyrsky vavisuttaa telttaa. Aamiaisen jälkeen jätämme haikeat hyvästit ja ratsastamme kameleilla silmät sirissä, huivit tiukasti kasvoille kiedottuina takaisin tien varteen, josta alun perin nousimme eläinten kyytiin.

Tuttu kuski tervehtii meitä ja hyppäämme maasturin kyytiin. On aika palata muutaman mutkan kautta Marrakechiin. 

Zagora
Aavikkoselfie Zagoran aavikolla. Annabella Kiviniemi
Quarzazate
Maisemia mennessä Quarzazateen.
Annabella Kiviniemi
Palatessa pysähdymme myös kanjonille ja saan tutustua paikalliseen eläimeen.

Paluumatkan kohokohta on vierailu Atlaksen elokuvastudiolla Quarzazatessa. Siellä on paljon lavastettuja puitteita, jotka ovat tuttuja monista kuuluisista elokuvista. Leikkisinä tyyppeinä tempaudumme ottamaan omat otoksemme muinaishenkisissä puitteissa

Olipa seikkailu! Monta muistoa rikkaampana palaamme ylhäisestä yksinäisyydestämme erämaasta takaisin Marrakechin hälyyn. Kannatti jättää kaupunki satojen kilometrien päähän ja nähdä oikeasti, miltä erämaa ja aavikko näyttävät.

Quarzazate
Elokuvaotos 1. Annabella Kiviniemi
Quarzazate
Elokuvaotos 2. Annabella Kiviniemi
Quarzazate
Elokuvaotos 3. Ilona Kiviniemi
Quarzazate
Elokuvaotos 4. Ilona Kiviniemi
Quarzazate
Elokuvaotos 6. Annabella Kiviniemi
Quarzazate
Elokuvaotos 7. Rosaela Kiviniemi
Quarzazate
Elokuvaotos 8. Rosaela Kiviniemi

Haluatko Marokossa aavikkoretkelle?

Monet matkailutoimistot järjestävät Marrakechistä käsin aavikkoretkiä. Joissakin paikoissa retken voi varata majoituksesta käsin, joten kannattaa kysyä henkilökunnalta. Hinnat vaihtelevat noin 50 eurosta sataan riippuen, mitä kaikkea retki sisältää ja miten isossa porukassa se tehdään. Me menimme keskenämme autonkuljettajan kanssa, joka vei meitä paikoista toiseen. Privaattiretken hyvä puoli on se, että pysähtymisiin ja aikatauluihin voi itse vaikuttaa. Toki voit myös tehdä oman road tripin Marokossa vuokraamalla auton.

Vierailin Marokossa huhti-toukokuussa 2016.

Zagora
Vanha kameli Zagoran aavikolla.
Zagora
Ennen aavikolle menoa berber-heimon jäsen sitoi meille huivit perinteiseen tapaan, jotta hiekka ei kulkeudu hengitysteihin.
Atlas-vuoristo
Atlas-vuoriston karuja maisemia.
Quarzazate
Liskotuttavuus lähellä Quarzazatea. Ilona Kiviniemi
Quarzazate
Aavikkoretkiporukkamme. Hauska kuva napattiin muistoksi self timerillä.
Annabella Kiviniemi
Poseeraamassa Atlas-vuoristossa onnessaan. Näillä jyrkänteillä ei parane kompastua!

Lue lisää juttuja Bellan matkassa -blogista.

Lue lisää:

Turvallisuusvinkeistä naisporukalle Marokkoon.

Marokon muinaisesta keidaskaupungista.

Seikkailusta Borneossa sademetsässä.

Upeimmista auringonlaskuista Malesiassa.

Teksti ja kuvat: 

Bellan matkassa © Annabella Kiviniemi


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s