Mitä enemmän haluaa matkustaa, sitä enemmän tarvitsee rahaa (ikävä kyllä). Kerron tässä postauksessa, miten itse olen mahdollistanut viime vuosien reissutahtini eli sen, että matkustelen vuodessa useita kertoja.
1. Ajattelen rahat matkoina ja matkailun harrastuksena.
Jos haluaa matkustaa enemmän, matkailua kannattaa ajatella harrastuksena, josta haluaa pitää kiinni. Silloin siihen on valmis sijoittamaan kuin rakkaaseen lajiin. Itse ajattelen usein myös rahat matkoina. Jos esimerkiksi olisin ostamassa jotakin turhaa, ajattelen summan osana matkabudjettia: esimerkiksi 70 euron puseron hinnalla voi päästä hyvällä tarjouksella jo johonkin Euroopan kaupunkiin tai syödä Aasiassa lukemattomia kertoja. Aika nopeasti unohtuu turha pusero ja mielessä siintää jo uudet reissu-unelmat.
2. Valitsen halpoja kohteita.
Olen suosinut matkakohteita, joissa on edullinen hintataso. Parhaimmillaan pulitin Taiwanissakin majoituksista kympin-pari yöltä. Marokossa herkullinen tagineannos irtosi noin kolmella eurolla, samoin paikalliset pöperöt Thaimaassa. Uskomatonta, mutta kuukauden reissu samaisessa Thaimaassa maksoi saman verran kuin reilu viikko New Yorkissa! Euroopassa varsin edullisia reissuja olen tehnyt esimerkiksi Itä-akselilla, Kroatiassa ja Latvian Riikassa.
New Yorkissa on huikeat näkymät – ja toki myös hinnat. Kuva syksyltä 2016.
Thaimaassa 2015. Elias Jääskinen
3. Hyppään kärsimyslennoille.
Joka kerta olen lentänyt Aasiaan kolmella koneella, kahden vaihdon kautta. Monet kerrat olen ollut siis elävä kuollut. Pisin matkani kesti perille 28 tuntia, eli rankkaa on, mutta kyllä se sitten perillä palkitaan. Verrattuna suoriin tai yhden vaihdon lentoihin olen saanut meno-paluu-lentolippuja todella edullisesti : Taiwaniin 415 eurolla ja Borneoon reilulla 500 eurolla. Yhdellä vaihdolla molempiin kohteisiin hinta olisi ollut pari sataa euroa enemmän.
Borneon upeiden auringonlaskujen äärelle pääsin edullisesti syyskuussa 2017.
4. Lähden maailmalle tarjousten perässä.
Olen spontaani luonne ja innostun helposti. Taiwanin matkalle lähdin niin, että törmäsin edullisiin lentoihin sattumalta netissä. En heti muistanut, missä Taipei on, mutta haettuani tietoa, innostuin Taiwanin kulttuurista, luonnosta ja kaupungeista. Niinpä liput olivat minulla vuorokauden sisään. Suosittelen siis unohtamaan joskus to do -listat ja vain olemaan avoin, tarttumaan hyvään tarjoukseen ja ottamaan lennot kohteeseen, joka ei ole koskaan käynyt edes mielessä.
5. Pidän muut harrastukset halpana.
Matkailu on kallis harrastus, ja esimerkiksi harvalla nuorella on varaa ylläpitää monia kalliita harrastuksia arjessa. Säännöllinen matkailu voi siis vaatia sitä, että ei voi käydä jatkuvasti hintavilla tanssitunneilla tai laskettelemassa. Itse käyn kaupungin kuntosaleilla treenaamassa kalliiden kuntokeskusten sijaan ja päivitän treenivaatteita aika harvoin. Näin säästän kuussa monta monta kymppiä. Roheissa, kuluneissa saleissa tunnelma on sitä paitsi mieleiseni! Lisäksi harrastan lenkkeilyä sekä kurssin käytyäni ja joogamaton ostettuani olen voinut harrastaa astangajoogaa kotona ilmaiseksi.
Reissufiiliksen takia kannattaa luopua joskus arjen shoppailufiiliksistä. Elias Jääskinen
6. Olen valmis viivyttämään muita unelmia.
Jos esimerkiksi haluaa omistusasunnon mutta matkustella silti paljon, ei Asp- tai säästötilille välttämättä kerry niin nopeasti rahaa (riippuu tietysti tulotasosta). Itse säästän sinnekin pikkuhiljaa, mutta koska nyt haluan matkustella paljon, olen joutunut hyväksymään, että koto-Suomen asuntounelmat edistyvät hiukan hitaammin mitä enemmän viihdyn maailmalla tuhlaamassa. 😉
7. En shoppaile juurikaan.
Olen luopunut huvittelu-shoppailusta kauan sitten. Ostan vaatteita pääasiassa silloin kun niitä oikeasti tarvitsen. Yhden ison shoppailureissun hinnalla voi nimittäin saada lennot tai majoitukset johonkin. Silloin harvoin kun ostan yllättävän vaatteen, hankin sen sillä asenteella, että se kuluu käytössä puhki – vaatteeseen pitää siis rakastua kuin ihanaan ihmiseen. Välttelen alennusmyyntejä ja kysyn aina itseltäni, että ostaisinko jonkun tuotteen, jos se olisi normaalihintainen.
Marokon kauniissa sinisessä kaupungissa, Chefchaouenissa 2016. Marokko on edullinen matkakohde, josta ostin tuliaiseksi muutaman huivin ja koruja itselleni. Ilona Kiviniemi
8. Karsin kauneuskuluista.
Kauneussalonkeihin ja -palveluihin, kampaamoihin ja meikkeihin saa kulumaan jo parissa kuukaudessa omaisuuden, vaikka ihanahan itseään olisi hemmotella. Ostan meikit ja kosmetiikan useimmiten aina alennuksesta– mielellään usean tarjousripsarin samalla. Joudun siis usein vaihtamaan merkkiä tai tuotetta tarjouksen takia, mutta ainakin saan melkein joka kerta testattua jotakin uutta. Käyn myös hyvin harvoin missään kauneushoidoissa. Kampaajallakaan en ole käynyt yli kolmeen vuoteen, koska pääkaupunkiseudulla se maksaa pitkille hiuksille jopa 100-200 euroa, tietysti toimenpiteestä riippuen. Huonot latvat saa kyllä itse leikattua ja pitkää tukkaa kasvattaessa on helppoa, koska lyhyttä hiusmallia joutuisi ylläpitämään joka kuukausi.
9. Sallin itselleni tietyt arjen houkutukset.
Kaikkea ei voi saada, ei voi shoppailla joka viikko, ei voi matkustella joka toinen kuukausi, ei voi syödä hulppeissa ravintoloissa joka viikonloppu. Oma heikkouteni on nautiskelu: elämykset, illanvietot ja herkuttelu. Olen ajatellut, että jos tingin materiasta, voin sortua arjen elämyksiin, koska pidän niistä eniten. Elämässä täytyy kuitenkin olla kivoja asioita, jotta tavallinen arki ei ala maistua puulta.
Siskon kanssa budjettilomalla Kroatiassa, vuonna 2014.
10. Välttelen reissuissa turistihuijauksia ja kliseekohteita.
Matkakohteissa pidän järjen rahankäytössä: koko lomaa voi harvoin viettää kalliissa hotellissa tai haalia paljon uusia tuliaisia kotiin. Jos matkakohteessa on tinkimiskulttuuri, otan siitä ilon irti. Säästänkin usein shoppailuni matkoille, mutta silloinkin olen aika maltillinen: toreilla ja takseissa neuvottelen aina hinnasta ja hyvin usein saan tehtyä kauppiaan kanssa hyvän diilin. Tilanteet ovat usein myös niin hauskoja, että molempia osapuolia naurattaa.
Pietarissa elokuussa 2017. Sielläkin innostuin torilla tinkimaan – kannatti! Jonna Joutsen.Syömässä soppaa Taipeissa. Ei maksanut edes kahta euroa.
Aasiassa olen myös oppinut, että turistikohteiden lähettyvillä olevissa ruokapaikoissa ei useinkaan kannata syödä, koska syrjemmällä, paikallisten suosimissa paikoissa on halvempaa: etenkin katukojuista ja toreilta saa edullista ruokaa. Kaupunkilomilla nähtävyydet ja niiden kalliit liput kannattaa puolestaan joinakin päivinä unohtaa ja vain kävellä, aistia tunnelmia ja antaa virran viedä. Esimerkiksi kävelyretki New Yorkin Harlemissa oli ikimuistoinen eikä maksanut elämysten puolesta mitään.
Selfie hostellista Taiwanista keväällä 2017. Maksoi yöltä reilun kympin.Flamingoja Riikan eläintarhassa 2014. Pienistä puroista syntyy suuri virta. 😉Kuva Italian Como-järveltä Varennasta vuodelta 2015. Siellä on melkein sama hintataso kuin Suomessa. Elias Jääskinen
Bellan matkassa 